Kahi-synttärisarja OSA 10 | Kosteudenhallintaan on panostettava koko ketjussa

Koko ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki

”Eihän siitä mihinkään päästä, että rakennusten kosteusvauriot ovat suuri ongelma. Tiedotusvälineissä tulevat näkyviin kaikkein vaikeimmat ongelmatapaukset, ja siksi asia saattaa saada hieman väärät mittasuhteet, mutta kyllä meillä on ihmisiä, jotka eivät pysty olemaan tai työskentelemään kaikissa rakennuksissa. Kosteusvauriot aiheuttavat myös suuria kustannuksia”, korjaussuunnittelun yksikönjohtaja Mikko Tarri A-Insinööreistä sanoo.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisussa 1 vuodelta 2012 arvioidaan, että huonon sisäilman terveydelliset haitat aiheuttavat noin 375 euron kustannukset vuosittain jokaista työikäistä kohden.

Rakennusten kosteusvauriot aiheuttavat merkittäviä terveyshaittoja. Tilastot ovat karuja: hometaloissa työskentelevistä kymmenen prosenttia sairastuu. Kosteusvaurioiden korjaaminen aiheuttaa huomattavia suoria ja välillisiä kustannuksia väistötilojen hankintoineen.

”Kosteuden ja sisäilman hallintaan pätee harvinaisen osuvasti se, että koko ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki”, Mikko Tarri sanoo.

Hankkeiden pilkkominen peräkkäisiin kilpailutettaviin vaiheisiin voi lisätä riskejä

Tarrin mukaan julkisuudessa paljon esille tuotuja epäonnistumisia ja kosteusriskejä lisää hankkeiden pilkkominen pieniin peräkkäin kilpailutettaviin vaiheisiin.

”Kosteusvaurioita aiheuttava virhe voi syntyä missä tahansa kohdassa suunnittelua, rakentamista, käyttöä tai huoltoa ja ylläpitoa. Siksi ongelmat voidaan välttää vain sillä, että joku huolehtii koko ketjun toimivuudesta niin, että sisäilmalle ja kosteudelle asetetut tavoitteet saavutetaan kiinteistön koko elinkaaren ajan. Nämä tavoitteet pitäisi myös määritellä nykyistä tarkemmin heti hankkeen alussa”, Tarri jatkaa.

Kuivaketju 10 -toimintamallin käytön yleistyminen sekä lisääntyneet vaatimukset kosteudenhallintasuunnitelman tekemisestä ja kosteudenhallintakoordinaattorin käytöstä osassa hankkeita ovat selviä merkkejä siitä, että kosteudenhallintaan pyritään kiinnittämään entistä enemmän huomiota.

Tavoitteena oltava jokaisen rakennuksen terveellisyys

A-Insinöörit on kehittänyt rakennuttajien ja tilaajien sekä kiinteistöjen omistajien ja käyttäjien tueksi kosteus- ja sisäilma-asioiden hallintaan ennakoivan elinkaaripalvelun, Kosteusturvan. Sen perimmäinen tarkoitus on koota peräkkäiset ketjun osat yhtenäiseksi kosteudenhallinnan kokonaisuudeksi.

”Rakentamisen eri vaiheissa edellytetään nykyisin kosteudenhallinnan suunnittelemista. Urakoitsijat ovat lisänneet kosteusmittauksia, mutta yksittäiset mittaukset eivät välttämättä kerro luotettavasti sitä, että asiat ovat kunnossa. Kosteusasioissa on tärkeää seurata kehitystä pitkäjänteisesti ja ymmärtää kokonaisuutta”, Tarri sanoo.

Mikko Tarri katsoo, että rakentamisen pitkässä ketjussa on kosteudenhallinnan kannalta harmaita alueita, jotka eivät ole selkeästi välttämättä kenenkään vastuulla. Näissä kohdissa kosteusongelmat kaikkein helpoimmin syntyvät.

Kokonaisuuksien hallinta on ratkaisevaa

”Kokonaisuuden hallinta on kosteusasioissa ratkaisevaa. Pelkkä paperien täyttäminen ei hyödytä mitään, vaan jonkun on tehtävä varsinainen työ kosteudenhallinnan varmistamiseksi koko ketjussa. Olen melko varma, että vielä tällä hetkellä varsin levällään olevat kosteudenhallinnan toimenpiteet tullaan sisällyttämään tehtäväluetteloihin. Vasta silloin olemme maalissa, kun uutisissa ei ole ensimmäistäkään vuotavaa vesikattoa tai kosteusvaurioitunutta koulua. Tavoitteena täytyy olla, että kaikki rakennukset ovat kuivia ja terveellisiä”, Tarri sanoo.

Kahi on ollut jo pitkään esimerkiksi kouluissa ja sairaaloissa eniten käytetty väliseinämateriaali muun muassa hyvän ääneneristävyytensä ja palonkestävyytensä sekä mekaanisen lujuutensa ja kosteusteknisen turvallisuutensa takia.

Kahi-harkot ja -tiilet mahdollistavat kuivan kivirakentamisen. Esimerkiksi kuutiometristä betonia täytyy haihduttaa noin 200 litraa vettä, mutta Kahi-harkoissa ei ole yhtään ylimääräistä kosteutta ja ohutsaumamuurauslaastissakin äärimmäisen vähän. Kahi-seinät eivät siten lisää työmaan kosteuskuormaa ja ne voidaan pinnoittaa nopeasti ilman pelkoa kosteusriskeistä.

Kivirakenne on varmempi ja riskittömämpi vaihtoehto

Mikko Tarri muistuttaa, että kaikkia rakennusmateriaaleja voidaan käyttää väärin.

”Jos esimerkiksi kastelet Kahi-seinän täysin ja asennat sen päälle koolauksen, eristeet ja pintarakenteet, niin seinärakenteeseen tulee kyllä hometta.”
Tarri vertaa rakenteiden kosteusteknistä toimintavarmuutta lujuustekniseen mitoitukseen.

”Aivan samalla tavalla kuin kantavien rakenteiden lujuusteknisessä mitoituksessa käytetään varmuuskertoimia, myös kosteusturvallisessa rakentamisessa tulisi käyttää samaa toimintatapaa. Jos kosteusteknisessä mitoituksessa käytetään kosteuskuormaa 1, rakenteen tulee kestää 1,5-kertainen tai mieluummin jopa kaksinkertainen kosteusrasitus vaurioitumatta. Sellaiset rakenteet ovat turvallisimpia, joissa on ylimääräistä varmuutta. Tässä suhteessa kivirakenteet, jotka ovat jo itsessään kuivia ovat mahdollisimman riskittömiä. Kahi-rakenteet eivät myöskään lisää työmaan kosteuskuormaa ja sitä kautta tulevia mahdollisia kosteusriskejä.”

Yksittäinen asia ei ole ratkaisu - kokonaisuus merkitsee

Mikko Tarrin mielestä kosteudenhallinnassa on tärkeää lisätä kaikkien rakennushankkeeseen osallistuvien ymmärrystä ja tietoa kosteudenhallinnan keskeisistä asioista. Mikään yksittäinen asia, kuten esimerkiksi sääsuojassa rakentaminen ei ole ratkaisu kosteudenhallintaan.

”Vaikka kaikki rakennukset rakennettaisiin sääsuojassa, jää tämän yhden kuormitustekijän poiston jälkeen ainakin 99 muuta asiaa, jotka pitää saada ojennukseen. Hoidetaanko esimerkiksi työmaan vesipisteet kunnolla, annetaanko betonirakenteiden kuivua riittävän pitkään tai varastoidaanko työmaalle tuotavat materiaalit kunnolla ja asennetaanko ne kuivina? Kosteudenhallinnassa on valtava määrä asioita, jotka lopulta määrittävät sen, tuleeko rakennuksesta terveellinen vai ei”, Tarri sanoo.

Hän ei usko, että kukaan rakennusalan ammattilainen haluaisi rakentaa kosteusongelmaista taloa.

”Kyse on enemmänkin siitä, että asioista ei tiedetä eikä niitä ymmärretä riittävästi, tai nojaudutaan siihen, että asiat tehdään niin kuin ne on aina ennenkin tehty. Kosteudenhallinnan kannalta löytyy erinomaisia työmaita, mutta osa on sellaisia missä oikein mikään ei toimi. Kun ymmärrys ja tietoisuus kosteudenhallinnasta on koko orkesterin suhteen riittävällä tasolla, meillä on mahdollisuus päästä parempaan lopputulokseen ja terveelliseen ja turvalliseen rakentamiseen.”

Tietomallit ja tekoäly kehittyvät apuvälineiksi kosteudenhallintaan

Mikko Tarrin mukaan kosteudenhallinnan merkityksestä täytyy puhua jatkuvasti myös siksi, että rakennusalalle tulee koko ajan uusia ihmisiä. Hän uskoo, että tietomallinnuksen ja digitalisaation eteneminen tuo kosteudenhallintaan uusia apuvälineitä ja työkaluja.

”Esimerkiksi nykyaikaisella talo- ja sairaalatekniikalla varustetussa suuressa sairaalahankkeessa on niin paljon erilaisia kosteudenhallinnassa huomioitavia asioita, että yksi ihminen ei voi mitenkään niitä täydellisesti hallita. Tietomallintamisen ja tekoälyn kehitys voivat auttaa merkittävästi siinä, että järjestelmä muistuttaisi kosteudenhallinnan kannalta keskeisistä asioista sekä opastaisi oikeiden suunnitteluratkaisujen ja työmenetelmien valinnassa koko prosessin aikana sen eri vaiheissa”, Mikko Tarri sanoo.

Ympäristöministeriössä on puhuttu viime aikoina paljon rakennusten digitaalisesta kaksosesta, eli tietomallista, joka sisältäisi kaiken sen mitä rakennuskin mutta digitaalisessa muodossa.

”Oma visioni on, että tietomalliin voitaisiin tallentaa heti hankkeen alusta lähtien kaikki tiedot myös kosteudenhallintaan liittyvistä asioista. Malliin kertyisivät koko hankkeen aikana niin onnistumiset kuin epäonnistumiset. Malliin voidaan yhdistää tekoälyä, joka analysoi tietoja ja kertoo kosteudenhallinnasta vastaavalle henkilölle tai hankkeen valvojalle mihin asioihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tekoälyhän toimii ihmisen opettamana, mutta suurten tietomäärien jatkuvassa käsittelyssä se on tehokkaampi ja voi auttaa hankkeessa mukana olevia ihmisiä eri työvaiheissa kiinnittämään huomiota oikeisiin asioihin. Tähän on vielä matkaa, mutta suunta on selvästi jo nähtävissä siihen millaisia asioita digitalisaatio mahdollistaa.”