Kahi-synttärisarja OSA 7 | Kahista kivirakenteisia seiniä nopeammin, turvallisemmin ja taloudellisemmin
Ohutsaumamuurauksella saadaan pontatuista Kahi-harkoista huomattavasti perinteistä muurausta nopeammin ja tehokkaammin kestävää väliseinää ja julkisivua. Etenkin koulujen, sairaaloiden ja muiden julkisten rakennusten väliseinissä jo pitkään laajasti käytettyjen ponttiharkkojen rinnalla Kahi Viisteharkot ja Kahi Facade -julkisivujärjestelmä ovat laajentaneet Kahin käyttöä esimerkiksi liikerakennuksissa ja asuinrakennusten julkisivuissa.
Tärkeät kehitysaskeleet: ohutsaumamuuraus ja pontatut harkot
Vesa Räsänen neuvoo suunnittelijoita Kahi-rakenteiden käytössä Saint-Gobain Finlandin Suunnittelijapalvelussa. Hän tuli Weberille tuotekehitykseen reilut kymmenen vuotta sitten ja on sen jälkeen työskennellyt suunnittelijoiden yhteyshenkilönä noin viisi vuotta.
”Ohutsaumamuurauksen suosio on kasvanut Kahi-rakenteissa tasaisesti jo pitkään ja on nykyisin vallitseva tekniikka. Joitakin kohteita tehdään edelleen perinteisellä muurauksella, ja yleensä ainoastaan ulkonäkösyistä. Kun kerran kokeilee ohutsaumamuurausta, päätyy yleensä seuraavissa kohteissakin sen käyttöön”, Vesa Räsänen sanoo.
Kahi-ratkaisujen kehityksessä Vesa Räsänen pitää ohutsaumamuurauksen lisäksi tärkeänä kehitysaskeleena pontattuja harkkoja.
”Pontatut harkot ovat ohutsaumamuurauksen ohella helpottaneet ja nopeuttaneet muuraustyötä. Pystypintojen pontit ohjaavat kappaleet suoraan, jolloin muurari saa harkoista entistä helpommin hyvin tasaista pintaa. Pinnan tasaisuus helpottaa myös pinnoitustöitä ja vähentää pinnoitteiden menekkiä", Räsänen kertoo.
"Toimituspuolella nopeat täsmätoimitukset esimerkiksi kaupunkien keskustoissa sijaitseville työmaille ovat parantaneet rakennusliikkeille tarjoamaamme palvelua ja helpottaneet työmaiden toimintaa. Viisteharkkojen kehityksellä olemme tuoneet väliseinävaihtoehdon, joka voidaan maalata ilman tasoitusta. Ratkaisulla on voitu minimoida työvaiheiden määrä ja pienentää kivirakenteisen väliseinän kokonaiskustannuksia”, Räsänen sanoo.
Kahi Väliseinäpontti-, Runkopontti- ja Desibeliponttiharkoista saadaan ohutsaumamuurauksella erilaisiin käyttötarpeisiin nopeasti tasaista väliseinää, jossa pinnoitteiden menekki on pieni. Kahi Viisteharkoilla säästetään myös tasoittamisen työvaihe, koska seinä on ohutsaumamuurauksen jälkeen maalausta vaille valmis.
”Väliseinissä Kahia käytetään esimerkiksi kouluissa, sairaaloissa ja jäähalleissa niin yleisesti, että se on muodostunut vakioratkaisuksi tämäntyyppisissä rakennushankkeissa. Siihen päätyminen ei paljoa yllätä, ja toisaalta kuitenkin jokainen kohde on iloinen yllätys siksi että Kahin suosio on kestänyt todella pitkään. Kahista tiedetään sen hyvät ominaisuudet ja että sillä onnistutaan. Siksi siihen päädytään hankkeesta toiseen. Kahilla saavutetaan erittäin hyvä ääneneristävyys ja palonkestävyys, ja työntekijät osaavat tehdä rakenteet virheettömästi”, Räsänen listaa syitä Kahi-väliseinien suosiolle rakennuksissa, joissa oleskelee paljon ihmisiä.
”Kahi Rustiikka -tiilestä muuratut julkisivut leimaavat koko sitä aikakautta. Niitä tulee etenkin Itä-Suomessa liikkuessa paljon vastaan. Se oli oman aikansa lapsi, jota toistettiin niin paljon, että ihmiset jopa kyllästyivät siihen. Ilmiönä Rustiikan suosio oli hyvin mielenkiintoinen, koska se löi silloin itsensä läpi hyvin suurella volyymillä kautta koko Suomen. Hyvässä vauhdissa oleva Kahi Facaden tulo kerrostalojen julkisivuihin on mielestäni seuraava evoluutiovaihe tässä julkisivuratkaisujen kehityksessä,” Vesa Räsänen kertoo.
Tiilijulkisivuista nykyaikaiseen Kahi Facade -järjestelmään
Julkisivuissa sen sijaan Kahin käytössä on tapahtunut suuria muutoksia, kun pientaloissa aikanaan suosituista puhtaaksi muuratuista Kahi-tiilijulkisivuista on siirrytty pontatuista Kahi Facade -harkoista ohutsaumamuurattavaan tuuletettuun rapattuun julkisivuun. Kahin historiasta Vesa Räsänen nostaa esimerkiksi Rustiikka-tiilet, joista rakennettiin suuri osa Suomen julkisivuista etenkin 1980-luvun lopussa, kun Kahi-julkisivutiilien suosio oli suurimmillaan.
”Kahi Rustiikka -tiilestä muuratut julkisivut leimaavat koko sitä aikakautta. Niitä tulee etenkin Itä-Suomessa liikkuessa paljon vastaan. Se oli oman aikansa lapsi, jota toistettiin niin paljon, että ihmiset jopa kyllästyivät siihen. Ilmiönä Rustiikan suosio oli hyvin mielenkiintoinen, koska se löi silloin itsensä läpi hyvin suurella volyymillä kautta koko Suomen. Hyvässä vauhdissa oleva Kahi Facaden tulo kerrostalojen julkisivuihin on mielestäni seuraava evoluutiovaihe tässä julkisivuratkaisujen kehityksessä.”
Kahi Facade -julkisivuista Vesa Räsänen nostaa hienoksi esimerkiksi Helsingin Lauttasaaren Merenkulkijanrannan.
”Rakennuspaikka on hyvin vaativa. Aivan meren rannalla ja jopa osittain meren päällä pilarien varassa sijaitsevat rakennukset joutuvat alttiiksi ankaralle säärasitukselle.”
Monet urakoitsijat ovat todenneet, että Kahi Facade -julkisivu pinnoitettuna säänkestävällä kaksikerrosrappauksella on sekä kestävin että myös taloudellisin tapa tuuletetun muuratun ja rapatun julkisivun toteutukseen.
”Kahi Facade -julkisivujärjestelmän suosiota lisää sen taloudellisuuden ohella myös se, että ilmastonmuutoksen julkisivuille aiheuttaman entistä suuremman rasituksen seurauksena tuulettuvien julkisivujen käyttö kasvaa koko ajan.”
Rakennuttajilta, urakoitsijoilta ja suunnittelijoilta tulee Räsäsen mukaan erittäin vähän palautetta Kahi-väliseinistä ja Kahi Facade -julkisivuista.
”Palautetta ei yleensä tule silloin kun kaikki on hyvin. Kahin osalta tämä pitää paikkansa. Työmailta tuotteiden laadusta ei ole tullut negatiivista palautetta vuosiin. Palaute on enemmänkin kysymyksiä siitä, miten esimerkiksi pitkät aukkojen ylitykset tai pyöreät nurkat pitäisi toteuttaa. Esimerkiksi viiden metrin pituisen aukon ylitykseen perinteinen tapa on tehdä työmaalla muuraamalla yhdistelmäpalkki, mutta tällaiset perinteiset tavat meinaavat jatkuvan tehostamisen myötä unohtua valmiisiin aukonylityspalkkeihin tottuneilta rakentajilta, vaikka niille on edelleen välillä käyttöä.”
Luonnonmukainen ja turvallinen materiaali
Kymmenien vuosien käyttökokemukset ovat tehneet Kahin asemasta vankan ja Kahi-rakenteiden ominaisuudet ja edut laajasti tunnetuiksi suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden keskuudessa. Räsänen uskoo, että jatkossa ääneneristävyyden, palonkestävyyden, mekaanisen kestävyyden ja muiden teknisten ominaisuuksien lisäksi myös Kahin luonnonmukaisuus, hyvät ympäristöominaisuudet sekä terveellisyys ja turvallisuus korostuvat.
”Kahin vielä hyödyntämättömiä etuja ovat pieni hiilijalanjälki ja päästöttömyys. Kahi-harkoissa ja -tiilissä on vain hiekkaa, kalkkikiveä ja vettä, ja emissiot sisäilmaan ovat samaa tasoa kuin luonnonkivellä. Kahi-rakenteissa ei ole mitään kosteudessa hajoavaa, eikä niistä voi emissoitua mitään vaarallisia päästöjä. Nämä edut tulevat varmasti tulevaisuudessa nousemaan selvästi nykyistä enemmän esille.”
Vesa Räsänen muistuttaa, että Kahi-seinä muodostaa lujan ja kestävän alustan mille tahansa pinnoitteille.
”Elämättömyys ja lujuus tekevät Kahista hyvän alustan esimerkiksi vedeneristykselle ja laatoitukselle. Asuntorakentamisessa on tapahtunut siinä suhteessa erikoista kehitystä, että vuokratalot rakennetaan nykyisin usein kestävämmin ja laadukkaammin kuin kovan rahan asuntotuotanto. Vuokratalojen omistajat käyttävät paljon Kahia, koska se tiedetään pitkällä tähtäimellä kestäväksi ja turvalliseksi ja siten kokonaistaloudelliseksi väliseinäratkaisuksi myös märkätiloissa. Sen sijaan kovan rahan asuntotuotannossa, jossa haetaan ensi sijaisesti suurta myyntivoittoa rakenteiden pitkäaikaiskestävyydestä piittaamatta, kiviseinät ovat menettäneet jonkin verran asemaansa. Pienelläkin rahalla voi siis saada laadukkaat väliseinät, jos menee vuokralle sellaisen kiinteistönomistajan taloon, joka painottaa valinnoissa pitkää käyttöikää ja elinkaaritaloudellisuutta. Jos sen sijaan sijoittaa asuntoon paljon omaa rahaa, ei välttämättä saa hyvää laatua.”
Rakentamisen kosteudenhallinnan kannalta on suuri etu, että Kahi-harkoilla voidaan rakentaa käytännössä täysin kuivasti.
”Tavallisessa betoniseinässä on yhdessä kuutiometrissä 200 litraa haihdutettavaa vettä. Ohutsaumamuuratussa Kahi-seinässä on yhtä harkkoa kohti noin sata grammaa laastia, josta haihdutettavaa kosteutta on mitättömän vähän, muutama litra seinäkuutiota kohden”, Vesa Räsänen sanoo.
”Pitkään markkinoilla ollut Kahi on sympaattinen tuote, jonka monet hyvät ominaisuudet sekä rakennusten käyttäjien ja omistajien yhä tärkeämmäksi kokema ympäristöystävällisyys tulevat varmasti pitämään sen tulevaisuudessakin pitkään laajasti käytettynä rakennusmateriaalina,” Vesa Räsänen ynnää.
Kahi 50 v. -artikkeleita
