Kahi-synttärisarja OSA 11 | Hyvän ilman hirsitalossa huoneistojen välinen seinä tehdään Kahi-harkoista
Kahden sukupolven hirsinen paritalo Vantaalla rakennetaan nelihenkiselle lapsiperheelle ja isovanhemmille, jotka ovat kaikki altistuneet sisäilmaongelmille. Rakennusmateriaalien vähäpäästöisyys, terveellisyys ja turvallisuus ovat hankkeen rakennuttajille keskeisiä lähtökohtia. He päätyivät rossipohjaiseen hirsitaloon, jossa huoneistojen välinen seinä tehdään Kahi Desibeliponttiharkoista.

Hyvä sisäilma ja terveellinen asuminen keskiössä
Ympäristötekniikan DI Sirpa Kauppinen rakennuttaa miehensä Jukka Villstedtin kanssa Vantaalle kahden sukupolven paritaloa, jonka suunnittelussa, rakentamisessa ja materiaalivalinnoissa hyvä sisäilma ja terveellinen asuminen ovat olleet keskeisinä lähtökohtina. Paritalossa järjestetään ensi vuonna myös miniseminaari terveellisestä asumisesta.
”Kotitaloni on sisäilmaongelmainen, ja mummo on erittäin pahasti altistunut kosteusvauriomikrobeille ja saa vakavia oireita sisäilman epäpuhtauksista. Myös minä ja kaksi poikaamme saamme terveyshaittoja sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Tavoitteenamme on tehdä rakennus, jossa kaikkien on hyvä olla. Lähdimme tutkimaan vaihtoehtoja saadaksemme kodin, jossa on mahdollisimman terve sisäilma ja mahdollisimman pienet päästöt sisäilmaan”, Sirpa Kauppinen kertoo hankkeesta, josta hän kirjoittaa myös Hyvän ilman hirsitalo -blogissaan.
Hän kertoo blogissa ja Facebook-sivuillaan hankkeen kehittämisestä ja rakentamisesta sekä rakennusmateriaalien ominaisuuksista, päästöistä ja kosteusriskeistä sekä niiden hallinnasta ja muista terveen talon kannalta tärkeistä asioista.
”Ennen kuin rakennusta päästiin tarkemmin suunnittelemaan, aikaa meni paljon materiaalien ja niiden ominaisuuksien selvittämiseen. Päädyimme rakentamaan hirsitalon, jossa meidän perheemme neljän huoneen ja keittiön sekä mummun ja papan kaksion huoneistojen välinen seinä tehdään Kahi Desibeliponttiharkoista”, Sirpa Kauppinen sanoo.
Kauppinen on mukana Facebook-ryhmissä, joissa käsitellään herkistyneille rakentamista.
”Niissä on runsaasti jäseniä, mutta tutkimustietoa tästä aiheesta on vähän. Löysin vain yhden haastattelututkimuksen, joka käsitteli oireiden lähteitä. Muun muassa VTT on myös tehnyt aiheesta muutamia asiallisia tutkimuksia, mutta niissäkään materiaaleja ei ole eroteltu kovin tarkkaan. Kun luettelin keskusteluryhmissä erilaisia materiaaleja, esimerkiksi puu ja hirsi nousivat selkeästi esiin materiaaleina, joista ihmiset eivät juuri saa oireita verrattuna esimerkiksi laminaatteihin tai liimapitoisiin rakennusmateriaaleihin. Kaikkein tärkeintä on ollut se, että olemme tehneet itse aistinvaraisia testejä, koska herkistymisessä on paljon yksilöllisiä eroja.”
Kahi-harkot hyväksytään myös Joutsenmerkki-taloihin
Huoneistojen väliseen seinään Sirpa Kauppinen kartoitti paljon erilaisia vaihtoehtoja.
Kahi Desibeliponttiharkko on tarkoitettu nimenomaan huoneistojen välisiin seiniin tai muihin kohteisiin, joissa seinältä edellytetään 55 desibelin ääneneristävyyttä.
Kahi-harkot ja tiilet ovat luonnonmukaisia rakennusmateriaaleja, sillä ne valmistetaan hiekasta, kalkista ja vedestä eikä valmistuksessa käytetä mitään kemikaaleja. Siksi Kahi-muurauskappaleet on hyväksytty sellaisenaan käytettäviksi myös rakennuksissa, joille myönnetään Joutsenmerkki. Joutsenmerkin myöntämisen vaatimukset ovat huomattavasti tiukemmat kuin esimerkiksi rakennusmateriaalien päästöluokituksessa, jossa Kahi-harkot ja tiilet on hyväksytty parhaaseen M1-luokkaan.
”On hyvä, että rakennusmateriaaleilla on erilaisia luokituksia. Testasimme kaikki väliseinävaihtoehdot aistinvaraisesti. Saint-Gobain Weber antoi meille Kahi-harkkojen M1-mittauspöytäkirjojen lisäksi myös tuotereseptit, joita kaikki valmistajat eivät suostuneet luovuttamaan. Avoimuus tietojen saamisessa oli meille hyvin tärkeää ja arvostimme sen korkealle. Sellaiset tuotteet, joista emme saaneet haluamiamme tietoja jätimme kokonaan harkinnan ulkopuolelle. Käyttöturvallisuustiedotteet katsoimme internet-sivuilta. Kun vertasimme erilaisia harkkoja, niissä oli isoja eroja.”
Materiaalit turvallisia ihmisille ja luonnolle
Sirpa Kauppinen muistuttaa, että M1-mittaukset eivät kerro kaikkea materiaalien päästöistä.
”Esimerkiksi keveimmät VOC-yhdisteet eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet jäävät M1-mittausten ulkopuolelle. Jo insinööriopintojen alussa opin, että vaikka materiaalit olisivat M1-luokiteltuja, ensimmäisen käyttövuoden aikana materiaaleista lähtevien päästöjen kokonaismäärä huoneistoissa ylittää sallitun tason.”
Hirsitalo seisoo Leca-harkoista tehdyllä pilariperustuksella ja alapohjan routaeristys on tehty Leca-soralla. Rossipohjan alla on korkea tuuletustila. Ylä- ja alapohjan lämmöneristeenä on kutterinlastua kuusesta ja hirsien välissä lampaanvillaa.
”Kun vertailin routaeristeitä, Leca-sora osoittautui parhaaksi ja vähäpäästöisimmäksi vaihtoehdoksi. Vaahtolasi aiheuttaa myös ympäristöongelmia, koska se kelluu ja tukkii luonnon vesistöjä. Muovipohjaisten eristeiden hiilijalanjälki on suuri ja niistä tulee usein voimakkaita oireita pienelläkin haistamisella. Kaikissa muovipohjaisissa eristeissä käytetään homeenestoaineena solumyrkkyjä, jotka vaikuttavat keuhkosoluihin”, Kauppinen kertoo.
Sirpa Kauppisen mielestä laajan kemian opiskelusta on ollut paljon hyötyä, kun hän on perehtynyt sisäilma-asioihin. Hän on lukenut satoja kuntotarkastusraportteja ja hakenut tietoa keskusteluryhmistä, joissa on mukana myös paljon asiantuntijoita.
”Sellaisille ihmisille, joilla on hyvin vaikea tausta, aistinvarainen kokeilu on aina tärkeää. Kun etsimme äidilleni sopivaa väistötilaa rakentamisen ajaksi, kävimme tutustumassa 53 asuntoon. Niistä ainoastaan kolmessa hänelle ei tullut välittömiä oireita.”