Sisäilmaongelmien syy piilee yhä useammin lattiassa – suomalaisinnovaatio ratkaisu ongelmiin
Monissa uusissa julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa ja sairaaloissa on havaittu sisäilmaongelmia. Muovimattopinnoitteisten lattioiden ja sisäilmaongelmien yhteys on puhuttanut rakennusalaa jo vuosia. Usein syytetään liian kosteaksi jäänyttä betonia, mutta se on vain osa totuutta. Toinen vähintään yhtä tärkeä tekijä on betonin alkalinen kosteus eli alustan korkea pH-arvo, mikä on todettu myös Tampereen yliopiston laajassa tutkimushankkeessa.
Weberin tuotepäällikkö Hassan Raadin mukaan monessa muovimattokohteessa sisäilmaongelmat olisivat vältettävissä, kun betonipohjan ja muovimattopäällysteen väliin lisättäisiin kerros matala-alkalista tasoitetta.
- Rakennusteollisuus RT ohjeistaa nykyään käyttämään asennuksessa aina vähintään viiden millimetrin paksuista matala-alkalista tasoitekerrosta. Matala-alkaliset lattiatasoitteet muodostavat turvallisen alustan lattiapinnoitteelle ja estävät haitallisten päästöjen syntymisen, Raad toteaa.
Matala-alkaliset tasoitteet eivät kuitenkaan yksinään takaa tervettä lattiaa, sillä ennen lattian pinnoittamista on aina varmistettava tasoitteen kuivuus. Kuivumisen seuraamista ja sen todentamista varten Weber on kehittänyt tamperelaisen Wiiste Oy:n kanssa uuden Kosteudenhallintapalvelun, jossa hyödynnetään digitaalisia kosteusmittariantureita.
- Perinteisesti betonilattian kuivumista on seurattu yksittäisin mittauksin, joka on aikaa vievää eikä välttämättä kerro koko totuutta. Uuden ratkaisun avulla saadaan reaaliaikainen data lattiatasoitteeseen upotetuista kosteusmittausantureista. Anturit mittaavat rakenteen suhteellisen kosteuden ja lämpötilan. Ne ottavat huomioon myös ympäristön ilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden, Raad selvittää.
Uusi palvelu nopeuttaa merkittävästi mittausten tekemistä. Kosteusvaurioiden riskiä pienentää lisäksi myös se, että kosteusantureiden ansiosta rakenteita ei tarvitse mittausten vuoksi rikkoa ja paikata.
- Innovaatio on saanut laajaa huomiota kansainvälisessä konsernissamme, ja pääjohtajamme nosti anturitekniikan esiin merkittävänä keksintönä viime vuonna. Uskomme, että uudesta menetelmästä saadaan meille myös uusi vientituote, Raad sanoo.
Muun muassa Helsingin kaupungin asunnot pitää menetelmän yhtenä merkittävänä etuna sitä, että anturit mittaavat rakenteen kosteutta vielä vuosienkin jälkeen. Tällöin esimerkiksi rakennuksen takuuaikana voidaan varmistaa, ettei vedeneristeen taakse ole päässyt kosteutta.
- Oikeanlaiset, matala-alkaliset lattiatasoitteet yhdistettynä anturitekniikan tuottamaan tarkkaan reaaliaikaiseen mittausdataan takaisivat, että lattian pinnoitus voidaan tehdä oikea-aikaisesti ja nopeassakin aikataulussa. Rakennusalan toimijoiden koulutusta ja tietoisuutta kuitenkin tulisi lisätä, jotta sisäilman kannalta terveelliset uudet rakennustavat yleistyisivät, Raad toteaa.
Tiedote julkaistu alun perin TÄÄLLÄ.