Kahin tuotannon automaation ensi askeleet Suomessa

Kalkkihiekkatiilien ja -harkkojen valmistus on saksalainen patentti, ja valmistusteknologia on suurelta osin saksalaista. Tuotannon ohjauksessa tietotekniikan ensi askeleet otettiin kuitenkin Suomessa – myös mikroprosessiohjaus otettiin käyttöön Suomessa ennen Saksaa.

Weberin tänä vuonna 50-vuotisjuhlia viettävä Kiikalan Kahi-tehdas on nykyisin hyvin pitkälle automatisoitu.

Vuonna 1971 Intel toi markkinoille ensimmäiset mikroprosessorit. Tämän jälkeen ensi askeleet kalkkihiekkakivien tuotannon automaatiossa otettiin Suomessa – edes Saksa ei ehtinyt meitä ennen, vaikka pääosa valmistuksessa käytettävistä koneista ja laitteista on valmistettu siellä.

Kahi 50 v. | Kuvaaja: Liisa Takala

Kalkkihiekkatiilistä yhä suurempiin harkkoihin

Vuonna 1969 toimintansa käynnistänyt Kiikalan tehdas on nykyisin ainoa Kahi-tehdas Suomessa. Kun Lohja ja Partek olivat rakennusmateriaaliteollisuuden kaksi suurta, molemmilla oli kaksi kalkkihiekkatiilitehdasta eri puolilla maata. Kiikala oli tuolloin Partekilla.

Suomessa ensimmäisen sukupolven kalkkihiekkatiilipuristimet olivat mekaanisia puristimia, jotka Partek oli ostanut Kruppin konsernilta Saksasta.

”Lohjan ensimmäiset versiot olivat Brueck & Schloesserin hydraulisia puristimia, jotka olivat vähän modernimpia. Hydraulisissa puristimissa oli perinteinen sähkölogiikka, ja me otimme itse riskin ja hankimme puristimiin mikroprosessoriohjauksen Suomesta. Ensimmäisenä mikroprosessorit otettiin käyttöön aivan 1980-luvun alussa Oulun tuotantolinjan modernisoinnin yhteydessä, kun Vuosaaren suljetulta tehtaalta siirrettiin puristin Oulun tehtaalle. Saksalaiset ilmoittivat, että tässä muutoksessa he eivät halua olla mukana”, diplomi-insinööri Juhani Ahonen kertoo liittyen Suomen ja Saksan eroihin perinteisen sähkötekniikan ja uudemman tietotekniikan soveltamisesta prosessin ohjaukseen. Ahonen on työskennellyt Saint-Gobain Finlandin Weberin tuotantojohtajan tehtävissä ja siirtyi eläkkeelle vuosikymmenen alussa.

Rakennusalaa sanotaan usein konservatiiviseksi, mutta Suomessa rakennusala ja etenkin rakennustuoteteollisuus on ollut digitalisaation hyödyntämisessä etujoukoissa jo kauan ennen hallituksen kärkihanketta, kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaation vauhdittamiseen tähdännyttä KIRA-digi-ohjelmaa.

Hydraulisilla puristimilla suurempia kappaleita

Juhani Ahonen aloitti työuransa Kahi-tiilien ja -harkkojen tuotekehitysinsinöörinä sekä tuotantopäällikkönä Lohja Oy:ssä ja tuntee hyvin Kahi-muurauskivien ja niiden tuotannon kehitysvaiheet.

Seuraava merkittävä harppaus otettiin, kun Partek hankki Kiikalan Kahi-tehtaalle mekaanisen Atlas-puristimen tilalle nykyisin Masa AG:n omistaman Dorstenerin hydraulisen HDP 800 -tiilipuristimen, mikä mahdollisti suurempien harkkojen valmistuksen.

”Kehitys meni Saksassa jo vuosikymmenien ajan yhä suurempiin kappaleisiin. Suurimmat tehtiin Jumbo-puristimella, jolla pystytään valmistamaan 650 mm pitkiä ja 350 mm korkeita Kahi-kiviä. Ne muurattiin koneellisesti. Partekin ajatuksena Kiikalan puristininvestoinnissa oli se, että suurempien kappaleiden nosturimuuraus olisi tehnyt tuloaan tuolloin myös Suomeen”, Ahonen sanoo.

Partek oli myös hankkinut asiakkaille vuokrattavaksi laitteen koneellista muurausta varten, mutta Suomessa koneellinen muuraus nosturilla ei koskaan ottanut tuulta alleen.

”Meilläkin kehitys meni kohti suurempia kappaleita, mutta harkot ovat jääneet kaksin käsin nosteltaviksi. Emme ole seuranneet tässä Keski-Euroopan kehitystä.”

Tuotannon johtoa ja jatkuvaa kehittämistä

Juhani Ahosen työura käynnistyi Lohja Oy:n Rajamäen kalkkihiekkatiilitehtaalta.

”Johtaja Rauno Vaulamo pyysi minua käymään Rajamäen Kahi-tehtaalla, ja sille tielle minä jäin. Pari ensimmäistä vuotta olin Lohjalla Kahin tuotekehityspäällikkönä ja sitten tuotantopäällikkönä, jolloin sain heti myös Oulun Kahi-tehtaan vastuulleni. Myöhemmin myös Leca-harkkotehtaiden ja kuivatuotetehtaiden tuotannon vastuu siirtyi minulle”, Juhani Ahonen sanoo.

Kun Lohja teki 1990-luvun alussa organisaatiomuutoksen, jossa myynti laitettiin matriisiin, Ahosella oli parin vuoden ajan sekä poltettujen tiilien että Kahi-tiilien ja -harkkojen tulosvastuu. Vuonna 1992, kun Suomen rakennusmarkkinat sukelsivat lamassa todella syvälle, Ahonen siirtyi kahdeksi vuodeksi Ruduksen kiviaines- ja valmisbetonipuolen Sisä-Suomen aluejohtajaksi.

”Kun Euroc tuli kuvioihin mukaan vuonna 1994, Lars Möller soitti minulle ja kysyi, kiinnostaisiko minua tulla takaisin muuraustuotteisiin. Olin aluksi tuotantopäällikkönä, kunnes Optirocin silloisen johtoryhmän jäsenistä tehtiin johtajia ja olin tuotantojohtajana. Välillä olin muodin mukaisesti tilaustoimitusprosessin omistajana ja sitten jälleen tuotantojohtajana. Olin jo ehtinyt sopia eläkkeelle siirtymisestä, kun Oitin harkkotehdas paloi. Tulipalon jälkeen vedin projektijohtajana tehtaan uudelleenrakentamista niin, että tuotantoon päästiin syksyllä 2012, ja jäin sitten eläkkeelle”, Ahonen kertoo.

Kalkkihiekkatiilien valmistus on saksalainen patentti, ja vuonna 1994 Juhani Ahonen oli mukana Berliinissä vietetyissä Saksan kalkkihiekkatiilien satavuotisjuhlissa pitämässä esitelmän kalkkihiekkatiilen käytöstä julkisivuissa Suomessa.

”Itseäni kyllä hymyilytti, kun tuotantomiehenä näytin siellä julkisivukuvia ja kerroin kohteista. Yleisö oli hyvin arvovaltaista. Osallistuimme siihen aikaan aina vuosittain kaksipäiväisille Technische Tagung -päiville Hannoverissa, joka oli kalkkihiekkatiilien tutkimuskeskus.”

Kahi 50 v.
Kahi 50 v.

Kahi-tiilillä suursuosio julkisivuissa 1980-luvulla

1970- ja 1980-luvulla julkisivuissa käytettiin paljon kalkkihiekkatiiliä erityisesti normaalitiili- mutta myös perustiilikokoisena.

”1980-luvulla kalkkihiekkatiilien markkinaosuus julkisivuissa oli todella suuri. Pientalojen julkisivuissa niitä käytettiin enemmän kuin poltettuja tiiliä. Lohjalla oli kvartsinvalkoinen Lohko- tai Rustiikka-tiili. Partekilla oli Sakalux, johon oli sekoitettu murskattua kalkkikiveä joukkoon. Se oli Partekin vastine Lohjan Rustiikalle. Jatkoksi kehitettiin Miljöö eli harjattu pinta, joka ei saanut kovin suurta suosiota. Aravaohjeistuksessakin luki, että julkisivuissa tuli käyttää ensisijaisesti suoraan lohkaistuja tai sileitä tiiliä. Aravaohjeistuksen boikotista huolimatta rustiikkatiilien suosio jatkoi kasvamistaan ja pisimmillään toimitusajat venyivät niin että toukokuun alussa myytiin toimituksia marraskuulle.”

1970- ja 80-luvuilla kalkkihiekkatiiliä käytettiin paljon myös julkisessa ja liikerakentamisessa sekä julkisivuissa että väliseinissä.

”Minun aikanani puhuttiin, että Oulun yliopistollinen keskussairaala on ollut kautta aikojen suurin kalkkihiekkatiilikohde. Silloin 1970-luvulla tehtyyn rakennuskokonaisuuteen meni monta miljoonaa kalkkihiekkatiiltä. Tiilikoko oli silloin vielä pääasiassa pienempää hormitiilikokoa. Sen jälkeen käytettävät kappalekoot ovat suurentuneet ja harkkojen osuus on kasvanut.”

1980-luvulla Juhani Ahonen lähetettiin Saksaan kartoittamaan rustiikkapintaisen Kahi-tiilen vientimahdollisuuksia.

”Kävin suunnittelutoimistoissa ja rautakaupoissa tunnustelemassa, olisiko tälle tuotteelle kysyntää Saksassa. Muistan, että sain hirveän päänsäryn ensimmäisinä päivinä, kun piti odottaa, milloin viimein tulee se verbi, että saan lauseen ymmärretyksi. Joku kommentoi minulle, että kalkkihiekkatiilien osuus julkisivumarkkinoista oli etwas hinter dem Komma, jokunen prosentin kymmenysosa. Eli vaikka Saksassa käytetään paljon Kahi-rakenteita, julkisivuihin ei ainakaan vaaleita Kahi-tiiliä kaivattu. Likaisessa teollisuusilmastossa ne olisivat mustuneet varmasti nopeasti.”

Tiilistä harkkojen nopeaan ohutsaumamuuraukseen

Muuraustekniikkaa ajatellen suurin kehitysaskel on ollut 1990-luvulla kehitetty Kahi-harkkojen ohutsaumamuuraus, jossa laastin menekki on vain noin kymmenesosa perinteisestä muurauksesta. Ohutsaumamuurauksessa käytetään pontattuja harkkoja, joissa ei tarvita laastia pystysaumoihin.

Kahi-harkkoja käytetään sekä väliseinissä että julkisivuissa. Nykyisin monet urakoitsijat pitävät Weberin Kahi Facade -julkisivujärjestelmää nopeimpana, edullisimpana ja kestävimpänä tapana toteuttaa rapattu tuuletettu julkisivu. Kahi Facade -julkisivujärjestelmä ohutsaumamuurataan pontatuilla harkoilla ja pinnoitetaan säänkestävällä kaksikerrosrappauksella.

”Harkkoihin on tullut myös nostoripoja sekä rei´itystä ja sen myötä erilaisia painoluokkia, joiden ääneneristysominaisuudet riippuvat harkkojen massiivisuudesta. Roilotukseen voidaan sijoittaa esimerkiksi talotekniikkaa, ja valmiit aukonylityspalkit nopeuttavat aukkojen ylitystä.”

Väliseinissä kalkkihiekkakiven etuja ovat erinomainen ääneneristävyys ja palonkestävyys, jotka saavutetaan jo suhteellisen ohuilla yksinkertaisilla rakenteilla ilman kaksoisrunkoja tai moninkertaisia levyrakenteita ja villaeristeitä.

Legendaarisia lausahduksia

”Kalkkihiekkakivistä tehtyjä väliseiniä on käytetty jo 1970-luvulta lähtien valtavia määriä esimerkiksi sairaaloissa, virastotaloissa, kouluissa, päiväkodeissa, hotelleissa ja muissa liikerakennuksissa. Massiivisen kivirakenteen tuoman hyvän ääneneristävyyden ja palonkestävyyden lisäksi kalkkihiekkakivien etuna kevyisiin väliseiniin verrattuna on erinomainen kulutuskestävyys ja helppohoitoisuus. Kahi-rakenteet varastoivat myös lämpöä toisin kuin kevyet materiaalit, mikä parantaa viihtyvyyttä ja säästää lämmitys- ja jäähdytysenergiaa.”

Kiikalan Kahi-tehtaan ensimmäinen pitkäaikainen tehdaspäällikkö Paavo Bergström on jäänyt monella tapaa Juhani Ahosen mieleen.

”Lohja ja Partek isännöivät vuorotellen teknisiä päiviä, jolloin vierailimme kummankin tehtailla. Kun esittelin vieraille Oulun tehtaalle hankkimaamme letkauskonetta, legendaarinen Paavo Bergström tökkäsi minua kylkeen ja sanoi, että kuule maalaa tuo härveli siniseksi ja heitä mereen. Se ei tule ikinä toimimaan. Letkauskone pyöräytti kerrallaan kuusi tiiltä, eli noin 30 kg, akselinsa ympäri ja laittoi pinoon. Sellaisen massan nopea kiihdytys ja äkillinen jarrutus aiheutti suuren väännön, jotta taakan sai pysähtymään. Paavon ennustus osui oikeaan.”

Kahi 50 v.
Kahi 50 v.

Saksalaisesta yhteistyöstä eurooppalaiseen kehittämiseen

Sekä Lohja että Partek olivat ulkojäsenenä Saksan kalkkihiekkatiilien keskusjärjestössä ja saivat sieltä kaiken tutkimusmateriaalin käyttöönsä. Lohja ja Partek testasivat tuotteitaan Saksassa ja osallistuivat alan teknisille päiville.

1990-luvun puolivälissä perustettiin eurooppalaisten kalkkihiekkakivivalmistajien järjestö European Calsium Silicate Producers Association E.C.S.P.A., jonka vuosikokoukseen ja työryhmien tapaamisiin Juhani Ahonen osallistui.

”Siihen aikaan oli paljon työryhmiä, jotka käsittelivät euronormien kehitystä. Vetureina olivat Saksa, Hollanti ja Sveitsi, joissa kalkkihiekkakiviä käytetään paljon rakentamisessa. Myös Puolassa käyttö kasvoi, ja saksalaiset laajensivat valmistusta esimerkiksi Unkariin. Laajimmillaan jäseninä olivat myös esimerkiksi Latvia, Liettua, Ruotsi, Englanti ja Espanja.”

Vuodesta 1994 lähtien Eurocin tultua pääomistajaksi rakentamisen syvän laman seurauksena tehdyissä Lohjan ja Partekin toimintojen uudelleenjärjestelyissä Optirociin ostettiin kalkkihiekkatiilitehtaita Hollannista. Optirocin jälkeen Maxitin aikana Hollannin toimintoja oli vielä jonkin aikaa, kunnes niistä luovuttiin.

”Vuonna 1990 muodostetun monialayritys Metran aikana rakennusalan kansainvälistymispyrkimyksissä oli jälkeenpäin ajateltuna järjettömän hurjia haaveita. Olin mukana Lassilan konttorilla kokouksessa, jossa yhdessä mukana olleen arabin kanssa suunniteltiin päällystekivitehdasta Lontooseen Thamesin varrelle perustuen hiekkamateriaalin proomukuljetukseen. Samoin kartoitettiin alustavasti muun muassa kalkkihiekkatiilitehtaiden ostomahdollisuutta Pohjois-Saksasta ja savitiilitehtaiden ostoa Englannista. Samaan aikaan Partek laajensi betonielementtiteollisuuttaan Hollantiin, Ranskaan ja Saksaan”, Juhani Ahonen kertoo.

Kahi 50 v. -artikkeleita

Kahi 50 v.
Kahi 50 v.

Kalkkihiekkatiili on ekologinen ja kestävä rakennusmateriaali

Kalkkihiekkatiilistä ja -harkoista saadaan lujia, kestäviä ja ekologisia kivirakenteita pienemmällä energiasisällöllä ja hiilijalanjäljellä kuin esimerkiksi poltetuista tiilistä tai ...

Kahi-tehdas
Kahi 50 v.

Kahin historiaa: kalkkihiekkatiilistä yhä suurempiin harkkoihin

Kalkkihiekkatiiliä ja -harkkoja valmistetaan Pohjoismaissa nykyisin ainoastaan Saint-Gobain Finlandin Weberin Kiikalan Kahi-tiilitehtaalla, jonka tuotanto on noin kymmenen miljoonaa ...

 

Vertaa